Toukokuu 2020: Dreeverijärjestön kesäpäivät peruuntuvat ja 26.7.2020 pidettäväksi sovittu erikoisnäyttely ja yhdistyksen vuosikokous siirtyvät mahdollisuuksien mukaan elokuulle

Suomen Kennelliiton 15.5. julkaiseman ilmoituksen mukaan liiton hallitus on kieltänyt kaikkien liiton alaisten koiranäyttelyjen pitämisen heinäkuun loppuun saakka. Tämä päätös koskee myös dreeverien erikoisnäyttelyä, jonka ajankohdaksi on alun perin ilmoitettu 26.7.2020.

Kiellon myötä Suomen Dreeverijärjestön hallitus päätti 15.5. pitämässään kokouksessa, että vuoden 2020 kesäpäivät peruuntuvat kokonaan ja erikoisnäyttely siirretään mahdollisuuksien mukaan elokuun puolelle. Näyttelytoimikunnan antaman alustavan tiedon mukaan näyttely järjestetään sunnuntaina 9. elokuuta Valkealan Orilammella, mikäli asia järjestyy arvostelevan tuomarin osalta ja Kennelliitto hyväksyy toteutettavan siirron. Myös Pohjanmaan Dreeverikerho on ystävällisesti ilmoittanut tarvittaessa olevansa valmis järjestämään SDJ:n päänäyttelyn vuonna 2020 toiminta-alueellaan, mikäli se syystä tai toisesta ei onnistuisi järjestelyvastuuseen nimetyiltä jäsenyhdistyksiltä, ja luovuttavansa näyttelyn taloudellisen tuloksen käytettäväksi vuoden 2021 dreeverien SM-ajokokeen hyväksi. Kun näyttelyn paikka ja tuomari ovat varmistuneet, asiasta tiedotetaan lähemmin järjestön verkkosivuilla ja blogissa. Virallisesti siirretyn näyttelyn tiedot päivittyvät myös Kennelliiton järjestelmiin.

Koska kesäpäivät peruuntuvat, kaikki Orilammelle jo tehdyt majoitusvaraukset perutaan automaattisesti. Näyttelyn ajankohdan ja paikan varmistuttua halukkaat voivat varata majoituksen näyttelyn ajaksi suoraan Orilammelta, puh. p. 05 389881. Lisätietoja osoitteesta http://www.orilampi.com. Lisätietoja asiasta löytyy myös toukokuussa ilmestyvästä Dreeveri-lehdestä.

Suomen Dreeverijärjestö – Finska Dreverklubben ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS SIIRTYY EDELLEEN

Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen 15.5. 2020 pitämän kokouksen tuloksena hallitus on päättänyt perua hallituksen edellisen päätöksen mukaisesti 13. kesäkuuta 2020 koolle kutsutun vuosikokouksen kutsun. Nykyisen lainsäädännön poikkeuslain mukaisesti yhdistyksen kokous voidaan siirtää enintään syyskuun loppuun, vaikka säännöissä toisin mainittaisiinkin.

Mikäli vallitseva tilanne sen mahdollistaa, kokous pyritään pitämään elokuun aikana.

Pohjanmaan Dreverikerho on ilmoittanut järjestön hallitukselle haluavansa jatkaa tässä haasteellissa yhteiskunnallisessa tilanteeessa vahvoja SDJ: n perinteitä ja ilmoittaa ettei missään tapauksessa peräänny antamistaan lupauksista. Pohjanmaan Dreeverikerho siis ilmoittaa järjestävänsä sitoumuksensa mukaisesti vuoden 2020 vuosikokouksen Härmän Kylpylässä Suomen hallituksen vastaisuudessa ilmoittamien sääntöjen puitteissa. Lopullinen ratkaisuvalta on Dreeverijärjestön hallituksella. Kutsu tulevaan ajankohtaan sijoittuvasta vuosikokouksesta julkaistaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yhdistyksen Dreeveri-lehdessä, jonka ilmestymistä aikaistetaan hieman, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Lisäksi tietoja vuosikokouksen tilanteesta julkaistaan järjestön verkkosivuilla, blogissa ja virallisilla Facebook-sivuilla.

Huhtikuu 2020: vuosikokouksen siirto

Suomen Dreeverijärjestö – Finska Dreverklubben ry:n sääntömääräinen

VUOSIKOKOUS Ylihärmässä lauantaina 13.6.2020


Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen 19. huhtikuuta 2020 käymän sähköpostiäänestyksen tuloksena hallitus on päättänyt siirtää alun alkaen 21. maaliskuuta pidettäväksi tarkoitetun ja sittemmin tulevaisuuteen siirtyneen vuosikokouksen alla esitettyyn ajankohtaan. Jos ennen kyseistä ajankohtaa kuitenkin tapahtuu niin merkittäviä pandemiatilanteen tai viranomaispäätösten muutoksia, että kokousta ei voida järjestää, hallitus tekee uuden, kokouksen siirtoa koskevan, päätöksen ja kokouksen ajankohdan muutoksesta tiedotetaan jäsenistölle kaikilla mahdollisilla tavoilla (ei kuitenkaan järjestön lehdessä).

Kokouksen paikassa tai kellonajoissa voi vallitsevan tilanteen vuoksi tapahtua muutoksia. Kokouksen ajankohtaa voidaan myös joutua uudelleen siirtämään. Koska muutoksista ei voida ilmoittaa järjestön lehdessä, hallitus kehottaa seuraamaan järjestön verkkosivuilla (www.dreeveri.fi), blogissa (www.dreeveri.blog) ja Facebook-ryhmissä annettavia lisätietoja.

Paikka             Härmän Kylpylä, Vaasantie 22, 62375 YLIHÄRMÄ

Aika                 lauantaina 13.06.2020 klo 13:00 (Valtakirjojen tarkastus alkaa n. klo 12:00)

 

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Jaetaan vuosi- ja kiertopalkinnot .
  • Yhdistyksen sääntöjen 12 § määräämät asiat
  • Hallituksen jäsenten vuosikokoukselle esittämät asiat:
  1. Hallituksen esitys edellisen vuosikokouksen päätöksen kumoamiseksi SM-tuomarivalintojen osalta
  2. Hallituksen esitys Suomen Dreeverijärjestön sääntöjen muuttamiseksi tietyiltä osin
  3. Esitykset käyttövalion arvoon vaadittavista koetuloksista (FI KVA DRAJ)
    1. Hallituksen esitys
    2. Merja Keltamäen, Mika Määtän ja Heidi Lukinin esitys
    3. Matti Saaren esitys
    4. Timo Poutisen esitys
  4. Esitys muotovalion arvoon vaadittavista koetuloksista (FI MVA DRAJ)
    1. Hallituksen esitys
  5. Esitykset SM-kilpailusääntöihin
    1. Merja Keltamäen, Mika Määtän ja Heidi Lukinin esitys
    2. Tom Vehkojan esitys
    3. Timo Poutisen esitys
  6. Esitykset Suomessa järjestettävän maaottelun sääntöihin
    1. Merja Keltamäen, Mika Määtän ja Heidi Lukinin esitys
    2. Tom Vehkojan esitys

Lisätietoja esitysten sisällöstä jäsenistön ennalta tutustuttavaksi löytyy järjestön verkkosivuilta osoitteesta http://www.dreeveri.fi/tiedotus1.htm.

Tervetuloa!

Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallitus

 

Aikaisemmin vuosikokouksen alkuperäistä kokousajankohtaa varten annetut valtakirjat ovat edelleen voimassa. Valtuuttaja voi halutessaan kuitenkin myös perua antamansa valtuutuksen ilmoittamalla siitä valtuutetulle. Muuttuneen tilanteen vuoksi myös uusien valtuutusten tekeminen on mahdollista, kunhan valtuutus on tehty vain yhdelle valtuutetulle ja valtuutetun valtakirjakiintiötä ei ylitetä.

Hallitus muistuttaa yhdistysjäseniä siitä, että sääntöjemme mukaan vuosikokoukselle esitetyssä valtakirjassa tai pöytäkirjan otteessa tulee olla yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitukset.

Hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 11:00.

Omakustanteisesti paikalla on mahdollisuus ruokailla seisovassa pöydässä tai Kylpylän lounasbuffetissa 22 euron hintaan. Ruokailijoiden määrä tarvitaan ennakkoon. Ilmoita ruokailusta Vuokko Kantelille viimeistään 1.6. joko sähköpostilla vuokko.kantell@gmail.com tai tekstiviestillä numeroon 044 2403168.

Paikan päällä mahdollisuus yöpyä, 65 €/hlö kahden hengen huoneessa, 100 €/hlö yhden huoneessa, sisältää aamiaisen, kuntosalin ja kylpylän vapaan käytön. Yöpymisen ilmoittautumisen jokainen tekee itse Härmän Kylpylään, puh.(06) 4831 111.

HUOMAUTUS! TÄMÄN KOKOUSKUTSUN JULKAISEMISEN JÄLKEEN TIEDOISSA SAATTAA TAPAHTUA MUUTOKSIA. VARMISTA AJANKOHTAINEN TILANNE JÄRJESTÖN VERKKOSIVUILTA (www.dreeveri.fi), BLOGISTA (www.dreeveri.blog) TAI FACEBOOK-RYHMÄSTÄ.

Maaliskuu 2020: SDJ:n vuosikokokouksen 2020 siirto

VUOSIKOKOUS SIIRTYY

Suomen hallitus päätti 12.3.2020 rajoittaa yleisötapahtumien järjestämistä koronavirustartuntojen estämiseksi ja antaa päätöksen toteutuksen paikallisten aluehallintovirastojen tehtäväksi. Päätöksen mukaan kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan 31.5.2020 saakka. Lisäksi suositellaan, että myös kokousten järjestäjät harkitsevat riskiarvioiden pohjalta vastaavien tilaisuuksien järjestämistä.

Tartuntojen vähentämiseksi tulee myös rajoittaa ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla. Erityisen tärkeää tämä on riskiryhmiin kuuluvien iäkkäiden ja perussairaiden henkilöiden suojelemiseksi.

Suomen Kennelliiton hallitus on päättänyt, että kaikki näyttelyt, kokeet ja kilpailut, joita Kennelliiton jäsenyhdistykset järjestävät liiton alaisena toimintana, perutaan 31.5.2020 saakka. Julkilausumansa mukaan Kennelliitto ei voi päättää yhdistysten kokouksista, vaan yhdistykset päättävät niistä itse arvioiden tilanteen. Jo koolle kutsutut kokoukset voidaan tarvittaessa perua. Kokouskutsun peruuttamisesta ennen kokousta päättää yhdistyslain mukaan se, jolla on oikeus antaa kutsu, tai joka on sen antanut.

Suomen Dreeverijärjestö ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun aikana.

Edellä esitetyn perusteella Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallitus on 15.3.2020 pitämässään sähköpostikokouksessa äänestyksen jälkeen päättänyt perua kokouskutsun, jolla yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous kutsutaan koolle lauantaina 21. maaliskuuta 2020 alkaen klo 13:00, kokouspaikkana Härmän Kylpylä Ylihärmässä.

Koska yhdistyksen sääntömääräinen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun aikana, mutta valtakunnallisen tilanteen vuoksi syntyneen ylivoimaisen esteen vuoksi kokousta ei voida pitää sääntöjen edellyttämällä tavalla, yhdistyksen aikaisemmin valittu hallitus jatkaa tehtävässään hoitaen kaikki yhdistyksen hallinnon kannalta välttämättömät juoksevat asiat niiden edellyttämän tarpeen mukaisesti.

Hallituksen velvollisuutena on ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sääntömääräisen vuosikokouksen koolle kutsumiseksi heti, kun se on tilanteen näin salliessa mahdollista. Koska kokousajankohdan perumista ei ole mahdollista tuoda ilmi yhdistyksen kaikille jäsenille toimitettavassa jäsenlehdessä, hallitus ryhtyy kaikkiin mahdollisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin sekä peruutuksen että uuden kokousajankohdan ilmoittamiseksi yhdistyksen jäsenistölle. Jäsenistön toivotaan kuitenkin kaikkien edun nimissä myös välittävän tätä tietoa muille jäsenille, jotta tieto saataisiin leviämään mahdollisimman laajalle. Myös kokousta varten jo kerätyt valtakirjat ovat sellaisinaan kelvollisia myös uutena ajankohtana järjestettävässä vuosikokouksessa.

Dreeverijärjestön hallituksen enemmän tai vähemmän pakkotilanteessa tekemä päätös siirtää tämänvuotista vuosikokousta eteenpäin. Kokous, joka on järjestön korkein päättävä eli, on kuitenkin tarkoitus järjestää heti, kun se vallitsevassa tilanteessa on mahdollista.

Jotta tieto menisi perille jäsenistölle mahdollisimman laajassa mitassa, pyydän nyt kaikkia rotujärjestön jäsenkerhoja omalta osaltaan välittämään tietoa eteenpäin esimerkiksi verkkosivujenne ja kaikkien muiden kysymykseen tulevien viestintäkanavien kautta.

Sama koskee tilannetta myös sitten, kun meille tulee mahdolliseksi järjestää vuosikokous tämänhetkistä otollisemmissa olosuhteissa.

Kiitän jo ennakolta kaikkia jäsenkerhoja hyvästä yhteistoiminnasta oudossa ja yllättävässä tilanteessamme!

Kesäkuu 2019: Sorkkaeläinten ajattaminen dreeverillä tulevana syksynä kaipaa vielä pelisääntöjen täsmentämistä

Suomen Valtioneuvoston vahvistama, kuluvan vuoden kesäkuun alussa voimaan tullut hirvieläinten ajattamista koskeva metsästysasetuksen kohta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Metsäkauriin metsästyksessä 1 momentissa tarkoitettua koiraa saa käyttää vain syyskuun viimeisestä lauantaista 31 päivään tammikuuta.

Säännös itsessään on melko selkeä ja yksiselitteinen. Kun ajavan koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä oli aikaisemmin rajattu säkäkorkeudeltaan enintään 28-senttisille koirille, raja on nyt nostettu 39 senttiin. Metsästyslaki puolestaan määrittää metsästyksen seuraavasti:

Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.

Olennaista tässä on, että jos koiraa käytetään riistaeläimen ajamiseen pyyntitarkoituksessa, kysymys on metsästyksestä. Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu puolestaan metsästyslain mukaan alueen omistajalle erinäisin laissa erikseen mainittavin poikkeuksin.

Tämä tarkoittaa sitä, että lupa metsästää esimerkiksi jänistä, kettua ja metsäkaurista on sillä, joka on saanut tähän alueen omistajan (vuokrasopimuksen perusteella metsästysoikeuden haltijan) luvan. Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen tarvitaan kuitenkin metsästysoikeuden haltijan antaman luvan lisäksi myös Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa. Jos siis dreeverillä ajatetaan jotakin näistä hirvieläimistä pyyntitarkoituksessa, kysymyksessä on riistaeläin, jonka ajattamiseen tarvitaan erityinen pyyntilupa.

Metsästyksen osalta tilanne on siis kaiken kaikkiaan varsin selkeä. Jos dreeverillä halutaan ajattaa pyyntitarkoituksessa jänistä, kettua tai metsäkaurista, tähän tarvitaan metsästysoikeuden haltijan lupa, minkä lisäksi metsästyksen tulee tietenkin tapahtua asiaan liittyvien muiden määräysten, esimerkiksi sallittujen metsästysaikojen ja -tapojen, mukaisesti. Jos ajattamisen kohteena pyyntitarkoituksessa puolestaan on valkohäntäpeura tai kuusipeura (tai periaatteessa myös hirvi, saksanhirvi, japaninpeura ja metsäpeura), myös se on luvallista, jos metsästykseen on olemassa metsästysoikeuden haltijan antaman luvan lisäksi myös Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa.

Koirien harjoittaminen ja koetteleminen kokeessa

Aikaisemman lainsäädännön mukaan myös koirien koetteleminen (mm. dreeverien ajokoe) laskettiin metsästykseksi. Sittemmin säännöksiä muutettiin niin, että metsästyskokeiden järjestäminen tuli mahdolliseksi myös varsinaisten metsästysaikojen ulkopuolella:

Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

Dreeverien ajokokeiden sääntöjen kohdassa 1. todetaan, että kokeessa sallitut ajoeläimet ovat jänis ja kettu sekä viranomaisten sallimat muut ajoeläimet sääntöjen liittyvän erillisohjeen mukaisesti. Tämä erillisohje kuuluu, Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen tänä keväänä tekemän esityksen ja Suomen Kennelliiton hyväksynnän jälkeen, seuraavasti:

Voimassa 01.08.2019 alkaen

DRAJ-kokeessa sallitaan ajoeläimiksi jänis, kettu, metsäkauris, kuusipeura ja valkohäntäpeura sekä lisäksi alppienajokoiralle ja Bassetkerhon roduille koekauden kestävissä ajokokeissa villisika.

Kokeen järjestäjä voi olosuhteista ja kokeen luonteesta johtuen rajata sallittuja
ajoeläimiä.

Koiran ohjaajan tulee ennen kokeen ensimmäistä irti laskua ilmoittaa haluamansa
ajoeläimet.

DKAJ-kokeessa ajoeläimeksi hyväksytään vain kettu erillisen ohjeen mukaisesti.
Koirakohtaiseen pöytäkirjaan merkitään aina eräkohtaisesti ajoeläin, joka on
todettu.

Koepöytäkirjaan merkitään ajoeläin, jos koira on ajanut jossakin erässä kaurista, kuusipeuraa, valkohäntäpeuraa tai villisikaa merkinnällä: ajoeläin sorkkaeläin (s).

Metsästyslaissa annetaan ”hirvieläinten rauhoituksen estämättä” mahdollisuus järjestää metsästyskokeita elokuun 20. päivästä vuoden loppuun saakka. Tässä siis otetaan kantaa vain rauhoitusaikoihin. Metsästyskokeita voidaan toki järjestää myös 31. joulukuuta jälkeen, jos kyseisen ajoeläimen metsästysaikaa on jäljellä tai muut säännökset eivät kiellä ajavan koiran käyttöä. Viime kädessä metsästysajat määritetään Valtioneuvoston vuosittain antamalla asetuksella. Vaikka metsästyskokeissa ei vaaditakaan tiettyjen ajoeläinten (kuusipeura, valkohäntäpeura) ajattamiseen samanlaisen Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan olemassa oloa kuin varsinaisessa metsästyksessä, lupa metsästyskokeisiin jossain tietyssä maastossa edellyttää aina yksiselitteisesti metsästysoikeuden haltijan lupaa.

Tämä tulee erityisesti kokeiden järjestäjien pitää mielessään. Siis pyydettäessä lupaa dreeverien ajokokeissa mukana olevan koemaaston käyttöön, on ehdottomasti varmistettava, että metsästysoikeuden haltija antaa luvan ajattaa ”perinteisten ajoeläinten” eli jäniksen ja ketun ohella myös säännöissä sallittuja hirvieläimiä. Jos tällaista lupaa ei ole, kokeen järjestäminen ei ole mahdollista, mikäli kokeesta ei ole rajattu pois kyseisiä hirvieläimiä.

Oman käsitykseni mukaan kokeessa sallittujen hirvieläinten (metsäkauris, kuusipeura, valkohäntäpeura) hyväksyminen ajoeläimiksi edellyttää myös, että tämä mahdollisuus on olemassa kaikissa koemaastoissa. On selvää, että kokeen järjestäjä ei voi taata kaikissa maastoissa olevan ”tasapuolisesti” eri riistaeläimiä. Jos kuitenkin joissakin käytössä olevista maastoissa sallittujen hirvieläinten ajattaminen ei ole lainkaan mahdollista, maastojen tasapuolinen arpominen vaarantuu, vaikka osa kokeeseen osallistujista haluaisikin rajoittaa sallitut hirvieläimet tai osan niistä koettelun ulkopuolelle.

Jo tässä esiin tulevien avointen kysymysten – samoin kuin potentiaalisesti esiin nousevien muiden epäselvien asioiden – osalta toivon myös järjestömme sääntö- ja koulutustoimikunnan ja pääkouluttajan sieppaavan pikaisesti pallon itselleen ja ottavan ohjeistavalla tavalla kantaa aivan kohta alkavan kauden uusiin menettelytapoihin. Tarvittaessa viime kädessä järjestön hallitus määrittää ne toimintamallit, joiden osalta tarvitaan mahdollisia tulkintaohjeita. Näillä sääntö- ja koulutustoimikunnan ja järjestön hallituksen antamilla tulkintaohjeilla voidaan kuitenkin vain täsmentää sääntöjä ja tuomariohjeita, mutta ei muuttaa niitä.

Arvokokeissa sallitut ajoeläimet

Varsin runsaasti keskustelua asetus- ja sääntömuutosten edellä aiheuttaneet kysymykset ”arvokokeissa” (lähinnä SM-kokeessa) sallituista ajoeläimistä ovat edelleen osittain avoimina. Dreeverien ajomestaruuskisojen järjestämisohjeissa EI ole – toisin kuin joskus olen kuullut esitettävän – mitään määräyksiä sallituista ajoeläimistä. Ellei muuta päätetä, on katsottava kaikkien sääntöjen/tuomariohjeiden sallimien ajoeläinten olevan hyväksyttäviä.

Olen itsekin tuonut julki oman kantani siitä, että SM-kokeessa ei uusien käytänteiden ylimenovaiheessa tulisi poiketa aikaisemmasta mallista. Tarkoitan siis sitä, että hirvieläimet tulisi tässä vaiheessa jättää pois SM-kokeessa hyväksyttävistä ajoeläimistä. Myöhemmin päätettäköön sitten demokraattisessa järjestyksessä, halutaanko esimerkiksi SM-kokeet pitää ”puhtaina” jäniskokeina vai hyväksytäänkö mukaan myös sorkkaeläinten ajoa.

Toisaalta haluan myös muistuttaa mieliin, että SM-kokeiden järjestämisohjeita ei voida ohittaa mielivaltaisesti. Hirvieläinten sulkemiseksi SM-kokeiden ulkopuolelle ei siis riitä esimerkiksi peruste siitä, että pisteitä on voinut kerätä jo kuluneelta talvelta, jolloin vain jäniksen ja ketun ajattaminen manner-Suomessa olivat mahdollisia.

Ainoa pitävä peruste tässä vaiheessa on uusia sallittuja ajoeläimiä koskevassa kohdassa, jonka mukaan kokeen järjestäjä voi olosuhteista ja kokeen luonteesta johtuen rajata sallittuja ajoeläimiä. Kun kokeen järjestäjä on rotujärjestö eli SDJ itse, päätös voidaan ja se TULEE TEHDÄ järjestön hallituksessa mahdollisimman pian, jotta rajoitus voidaan tuoda julki viimeistään tulevan syksyn SM-kokeita koskevassa ilmoituksessa Dreeveri-lehdessä.

Mitä puolestaan tulee SM-kokeiden valintasääntöön, niin tämän syksyn valintojen osalta ei ole mitään kiertotietä sulkea metsäkauriin tai valkohäntäpeuran ajosta saatuja tuloksia SM-kokeen valintaperusteiden ulkopuolelle. Nykyisin voimassa olevien valintasääntöjen mukaan kaikki Suomen mannermaalla saavutetut tulokset lasketaan mukaan, joten yleisesti noudatettavien oikeusperiaatteiden mukaisesti valintasääntöjä ei voida takautuvasti muuttaa valintakauden ollessa jo menossa.

SM-kokeisiin tänä syksynä on siis mahdollisuus päästä myös metsäkauris- ja valkohäntäpeuratuloksilla, haluttiinpa näin olevan vai ei. Jos SDJ SM-kokeen järjestäjänä tekee asianmukaisen päätöksen hyväksyttävien ajoeläinten rajoittamisesta jänikseen ja kettuun, on sitten makuasia, onko hyvilläkään sorkkaeläintuloksilla tekoa varsinaisessa SM-kokeessa. Jos koiranohjaaja tietää, että hänen koiraltaan ei ole odotettavissa hyviä tuloksia muuta kuin sorkkaeläimiltä, on vaikea uskoa, miksi hän haluaisi osallistua altavastaajan roolissa pelkästään jäniksellä ja ketulla käytäviin SM-kokeisiin.

Edellä on siis kuvattu tilanne tällä hetkellä. Kun hirvieläinten ajattaminen on tullut mahdolliseksi sekä metsästysasetuksen että ajokokeissa sallittujen ajoeläinten uuden ohjeen perusteella, ei takautuvaa ”paniikkinappia” ole mahdollista painaa. Jos seuraavien SM-kokeiden valintasääntöä halutaan muuttaa ja jättää sorkkaeläimillä ajetut tulokset kokonaan tai osittain valintaperusteiden ulkopuolelle, päätös tulisi tehdä viimeistään seuraavassa järjestön hallituksen kokouksessa.

Jos puolestaan järjestön sisällä vallitsee yleinen yksimielisyys tai ainakin enemmistö on sitä mieltä, ettei vastaisuudessakaan SM-kokeissa hyväksyttäisi ajoeläimiksi sorkkaeläimiä, mielestäni tästä tulisi tehdä asianmukainen demokraattinen päätös sen sijaan, että SM-kokeissa ryhdyttäisiin kroonisesti karsimaan pois jotakin tai joitakin ajoeläimiä kokeen järjestäjän mandaatilla. Jos näin menetellään, olemme varsin pian tilanteessa, jossa SM-kokeiden hyväksytyt ajoeläimet vaihtelevat sen mukaan, missä päin maata kokeita pidetään. Tämäkin voi olla tietyissä olosuhteissa käyttökelpoinen ratkaisu. Omalta osaltani haluaisin kuitenkin järjestön koko jäsenistön tasolla tehtävää päätöstä siitä, miten jatkossa halutaan menetellä.

Tässä poikkeuksellisen pitkässä puheenjohtajan blogipuheenvuorossa olen halunnut tuoda kevään muutosten myötä esiin tulevia kysymyksiä yleiseen keskusteluun jo tässä vaiheessa. Järjestön seuraava Dreeveri-lehti ilmestyy vasta elokuussa, jolloin ratkaisuissa tulisi olla jo pitkällä. Peräänkuulutan siis vielä kertaalleen sääntö- ja koulutustoimikunnan ulostuloa ja ryhtymistä asioista keskustelemisen veturiksi.

Koska tätä blogia ei ole tarkoitettu keskustelufoorumiksi, pyydän lukijoiden siirtyvän käymään asioita koskevaa keskustelua ensi sijassa Suomen Dreeverijärjestön Facebook-sivuille. Mikäli tähän ei ole mahdollisuuksia, palautetta minulle voi toki antaa myös tämän blogin Yhteydenotto-toiminnon kautta.

Hyvää juhannusta ja kesän jatkoa koko dreeveriväelle!

Kesäkuu 2019: Kennelliitto vahvisti sorkkaeläimet sallituiksi DRAJ-ajoeläimiksi myös manner-Suomessa

Suomen Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunta vahvisti 5.6.2019 pitämässään kokouksessa Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen tekemän esityksen mukaisesti aikaisemmin sallittujen dreeverien ajokokeiden ajoeläinten (jänis, kettu sekä alppienajokoirille villisika) tuomariohjeen täydennyksen siten, että sallittuja ajoeläimiä koko Suomessa ovat dreeverille jänis, kettu, kuusipeura, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Lisäksi sallittu ajoeläin alppienajokoiralle ja Suomen Bassetkerhon roduille on koko koekauden mittaisissa kokeissa villisika.

Vaikka dreeverien ajokokeiden tuomariohjeissa luvallisiksi ajoeläimiksi määritetäänkin myös kuusipeura, valkohäntäpeura ja metsäkauris, tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että jatkossa dreeveri voisi ja saisi ajaa kokeessa kaikkia näitä tuomariohjeissa sallituiksi mainittuja ajoeläimiä. Asiaan liittyy useita metsästyslakiin ja -asetukseen liittyviä lupasäännöksiä, joita muun muassa kokeiden järjestäjät joutuvat ottamaan huomioon ottaessaan vastaan kokeisiin ilmoittautumisia.

Lähiaikoina järjestön sääntö- ja koulutustoimikunta tulee tiedottamaan jäsenistölle, millaisia uusia tilanteita kokeiden järjestäjille, koiranohjaajille ja koetuomareille voi tulla eteen nyt voimaan tulleiden säännösten myötä. Myös tässä blogissa käsittelen niitä uusia asioita, joita tämä pitkään odotettu ”sorkkaeläinuudistus” tuo myötään.

Suomen Dreeverijärjestö ry:n blogi avattu

Tämä Suomen Dreeverijärjestö ry:n blogi on tarkoitettu täydentämään Dreeveri-lehteä jäsenistön yleisenä ja nopeana viestintäkanavana. Tällä foorumilla ei ole tarkoitus käydä erilaisia dreeverirotua koskevia keskusteluja. Sellaisia varten on olemassa muiden muassa rotujärjestön viralliset Facebook-sivut osoitteessa https://www.facebook.com/groups/299512710204378/. Tämä blogi on tarkoitettu ensi sijassa järjestön puheenjohtajalle/Dreeveri-lehden päätoimittajalle painettua lehteä nopeammaksi kanavaksi saada yhteyttä jäsenistöön silloin, kun lehden ilmestymisaika asettaa rajoituksia nopealle tiedonkululle.

Tervetuloa lukemaan Dreeveri-blogia!