Sorkkaeläinten ajattaminen dreeverillä tulevana syksynä kaipaa vielä pelisääntöjen täsmentämistä

Suomen Valtioneuvoston vahvistama, kuluvan vuoden kesäkuun alussa voimaan tullut hirvieläinten ajattamista koskeva metsästysasetuksen kohta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Metsäkauriin metsästyksessä 1 momentissa tarkoitettua koiraa saa käyttää vain syyskuun viimeisestä lauantaista 31 päivään tammikuuta.

Säännös itsessään on melko selkeä ja yksiselitteinen. Kun ajavan koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä oli aikaisemmin rajattu säkäkorkeudeltaan enintään 28-senttisille koirille, raja on nyt nostettu 39 senttiin. Metsästyslaki puolestaan määrittää metsästyksen seuraavasti:

Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.

Olennaista tässä on, että jos koiraa käytetään riistaeläimen ajamiseen pyyntitarkoituksessa, kysymys on metsästyksestä. Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu puolestaan metsästyslain mukaan alueen omistajalle erinäisin laissa erikseen mainittavin poikkeuksin.

Tämä tarkoittaa sitä, että lupa metsästää esimerkiksi jänistä, kettua ja metsäkaurista on sillä, joka on saanut tähän alueen omistajan (vuokrasopimuksen perusteella metsästysoikeuden haltijan) luvan. Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen tarvitaan kuitenkin metsästysoikeuden haltijan antaman luvan lisäksi myös Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa. Jos siis dreeverillä ajatetaan jotakin näistä hirvieläimistä pyyntitarkoituksessa, kysymyksessä on riistaeläin, jonka ajattamiseen tarvitaan erityinen pyyntilupa.

Metsästyksen osalta tilanne on siis kaiken kaikkiaan varsin selkeä. Jos dreeverillä halutaan ajattaa pyyntitarkoituksessa jänistä, kettua tai metsäkaurista, tähän tarvitaan metsästysoikeuden haltijan lupa, minkä lisäksi metsästyksen tulee tietenkin tapahtua asiaan liittyvien muiden määräysten, esimerkiksi sallittujen metsästysaikojen ja -tapojen, mukaisesti. Jos ajattamisen kohteena pyyntitarkoituksessa puolestaan on valkohäntäpeura tai kuusipeura (tai periaatteessa myös hirvi, saksanhirvi, japaninpeura ja metsäpeura), myös se on luvallista, jos metsästykseen on olemassa metsästysoikeuden haltijan antaman luvan lisäksi myös Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa.

Koirien harjoittaminen ja koetteleminen kokeessa

Aikaisemman lainsäädännön mukaan myös koirien koetteleminen (mm. dreeverien ajokoe) laskettiin metsästykseksi. Sittemmin säännöksiä muutettiin niin, että metsästyskokeiden järjestäminen tuli mahdolliseksi myös varsinaisten metsästysaikojen ulkopuolella:

Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

Dreeverien ajokokeiden sääntöjen kohdassa 1. todetaan, että kokeessa sallitut ajoeläimet ovat jänis ja kettu sekä viranomaisten sallimat muut ajoeläimet sääntöjen liittyvän erillisohjeen mukaisesti. Tämä erillisohje kuuluu, Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen tänä keväänä tekemän esityksen ja Suomen Kennelliiton hyväksynnän jälkeen, seuraavasti:

Voimassa 01.08.2019 alkaen

DRAJ-kokeessa sallitaan ajoeläimiksi jänis, kettu, metsäkauris, kuusipeura ja valkohäntäpeura sekä lisäksi alppienajokoiralle ja Bassetkerhon roduille koekauden kestävissä ajokokeissa villisika.

Kokeen järjestäjä voi olosuhteista ja kokeen luonteesta johtuen rajata sallittuja
ajoeläimiä.

Koiran ohjaajan tulee ennen kokeen ensimmäistä irti laskua ilmoittaa haluamansa
ajoeläimet.

DKAJ-kokeessa ajoeläimeksi hyväksytään vain kettu erillisen ohjeen mukaisesti.
Koirakohtaiseen pöytäkirjaan merkitään aina eräkohtaisesti ajoeläin, joka on
todettu.

Koepöytäkirjaan merkitään ajoeläin, jos koira on ajanut jossakin erässä kaurista, kuusipeuraa, valkohäntäpeuraa tai villisikaa merkinnällä: ajoeläin sorkkaeläin (s).

Metsästyslaissa annetaan ”hirvieläinten rauhoituksen estämättä” mahdollisuus järjestää metsästyskokeita elokuun 20. päivästä vuoden loppuun saakka. Tässä siis otetaan kantaa vain rauhoitusaikoihin. Metsästyskokeita voidaan toki järjestää myös 31. joulukuuta jälkeen, jos kyseisen ajoeläimen metsästysaikaa on jäljellä tai muut säännökset eivät kiellä ajavan koiran käyttöä. Viime kädessä metsästysajat määritetään Valtioneuvoston vuosittain antamalla asetuksella. Vaikka metsästyskokeissa ei vaaditakaan tiettyjen ajoeläinten (kuusipeura, valkohäntäpeura) ajattamiseen samanlaisen Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan olemassa oloa kuin varsinaisessa metsästyksessä, lupa metsästyskokeisiin jossain tietyssä maastossa edellyttää aina yksiselitteisesti metsästysoikeuden haltijan lupaa.

Tämä tulee erityisesti kokeiden järjestäjien pitää mielessään. Siis pyydettäessä lupaa dreeverien ajokokeissa mukana olevan koemaaston käyttöön, on ehdottomasti varmistettava, että metsästysoikeuden haltija antaa luvan ajattaa ”perinteisten ajoeläinten” eli jäniksen ja ketun ohella myös säännöissä sallittuja hirvieläimiä. Jos tällaista lupaa ei ole, kokeen järjestäminen ei ole mahdollista, mikäli kokeesta ei ole rajattu pois kyseisiä hirvieläimiä.

Oman käsitykseni mukaan kokeessa sallittujen hirvieläinten (metsäkauris, kuusipeura, valkohäntäpeura) hyväksyminen ajoeläimiksi edellyttää myös, että tämä mahdollisuus on olemassa kaikissa koemaastoissa. On selvää, että kokeen järjestäjä ei voi taata kaikissa maastoissa olevan ”tasapuolisesti” eri riistaeläimiä. Jos kuitenkin joissakin käytössä olevista maastoissa sallittujen hirvieläinten ajattaminen ei ole lainkaan mahdollista, maastojen tasapuolinen arpominen vaarantuu, vaikka osa kokeeseen osallistujista haluaisikin rajoittaa sallitut hirvieläimet tai osan niistä koettelun ulkopuolelle.

Jo tässä esiin tulevien avointen kysymysten – samoin kuin potentiaalisesti esiin nousevien muiden epäselvien asioiden – osalta toivon myös järjestömme sääntö- ja koulutustoimikunnan ja pääkouluttajan sieppaavan pikaisesti pallon itselleen ja ottavan ohjeistavalla tavalla kantaa aivan kohta alkavan kauden uusiin menettelytapoihin. Tarvittaessa viime kädessä järjestön hallitus määrittää ne toimintamallit, joiden osalta tarvitaan mahdollisia tulkintaohjeita. Näillä sääntö- ja koulutustoimikunnan ja järjestön hallituksen antamilla tulkintaohjeilla voidaan kuitenkin vain täsmentää sääntöjä ja tuomariohjeita, mutta ei muuttaa niitä.

Arvokokeissa sallitut ajoeläimet

Varsin runsaasti keskustelua asetus- ja sääntömuutosten edellä aiheuttaneet kysymykset ”arvokokeissa” (lähinnä SM-kokeessa) sallituista ajoeläimistä ovat edelleen osittain avoimina. Dreeverien ajomestaruuskisojen järjestämisohjeissa EI ole – toisin kuin joskus olen kuullut esitettävän – mitään määräyksiä sallituista ajoeläimistä. Ellei muuta päätetä, on katsottava kaikkien sääntöjen/tuomariohjeiden sallimien ajoeläinten olevan hyväksyttäviä.

Olen itsekin tuonut julki oman kantani siitä, että SM-kokeessa ei uusien käytänteiden ylimenovaiheessa tulisi poiketa aikaisemmasta mallista. Tarkoitan siis sitä, että hirvieläimet tulisi tässä vaiheessa jättää pois SM-kokeessa hyväksyttävistä ajoeläimistä. Myöhemmin päätettäköön sitten demokraattisessa järjestyksessä, halutaanko esimerkiksi SM-kokeet pitää ”puhtaina” jäniskokeina vai hyväksytäänkö mukaan myös sorkkaeläinten ajoa.

Toisaalta haluan myös muistuttaa mieliin, että SM-kokeiden järjestämisohjeita ei voida ohittaa mielivaltaisesti. Hirvieläinten sulkemiseksi SM-kokeiden ulkopuolelle ei siis riitä esimerkiksi peruste siitä, että pisteitä on voinut kerätä jo kuluneelta talvelta, jolloin vain jäniksen ja ketun ajattaminen manner-Suomessa olivat mahdollisia.

Ainoa pitävä peruste tässä vaiheessa on uusia sallittuja ajoeläimiä koskevassa kohdassa, jonka mukaan kokeen järjestäjä voi olosuhteista ja kokeen luonteesta johtuen rajata sallittuja ajoeläimiä. Kun kokeen järjestäjä on rotujärjestö eli SDJ itse, päätös voidaan ja se TULEE TEHDÄ järjestön hallituksessa mahdollisimman pian, jotta rajoitus voidaan tuoda julki viimeistään tulevan syksyn SM-kokeita koskevassa ilmoituksessa Dreeveri-lehdessä.

Mitä puolestaan tulee SM-kokeiden valintasääntöön, niin tämän syksyn valintojen osalta ei ole mitään kiertotietä sulkea metsäkauriin tai valkohäntäpeuran ajosta saatuja tuloksia SM-kokeen valintaperusteiden ulkopuolelle. Nykyisin voimassa olevien valintasääntöjen mukaan kaikki Suomen mannermaalla saavutetut tulokset lasketaan mukaan, joten yleisesti noudatettavien oikeusperiaatteiden mukaisesti valintasääntöjä ei voida takautuvasti muuttaa valintakauden ollessa jo menossa.

SM-kokeisiin tänä syksynä on siis mahdollisuus päästä myös metsäkauris- ja valkohäntäpeuratuloksilla, haluttiinpa näin olevan vai ei. Jos SDJ SM-kokeen järjestäjänä tekee asianmukaisen päätöksen hyväksyttävien ajoeläinten rajoittamisesta jänikseen ja kettuun, on sitten makuasia, onko hyvilläkään sorkkaeläintuloksilla tekoa varsinaisessa SM-kokeessa. Jos koiranohjaaja tietää, että hänen koiraltaan ei ole odotettavissa hyviä tuloksia muuta kuin sorkkaeläimiltä, on vaikea uskoa, miksi hän haluaisi osallistua altavastaajan roolissa pelkästään jäniksellä ja ketulla käytäviin SM-kokeisiin.

Edellä on siis kuvattu tilanne tällä hetkellä. Kun hirvieläinten ajattaminen on tullut mahdolliseksi sekä metsästysasetuksen että ajokokeissa sallittujen ajoeläinten uuden ohjeen perusteella, ei takautuvaa ”paniikkinappia” ole mahdollista painaa. Jos seuraavien SM-kokeiden valintasääntöä halutaan muuttaa ja jättää sorkkaeläimillä ajetut tulokset kokonaan tai osittain valintaperusteiden ulkopuolelle, päätös tulisi tehdä viimeistään seuraavassa järjestön hallituksen kokouksessa.

Jos puolestaan järjestön sisällä vallitsee yleinen yksimielisyys tai ainakin enemmistö on sitä mieltä, ettei vastaisuudessakaan SM-kokeissa hyväksyttäisi ajoeläimiksi sorkkaeläimiä, mielestäni tästä tulisi tehdä asianmukainen demokraattinen päätös sen sijaan, että SM-kokeissa ryhdyttäisiin kroonisesti karsimaan pois jotakin tai joitakin ajoeläimiä kokeen järjestäjän mandaatilla. Jos näin menetellään, olemme varsin pian tilanteessa, jossa SM-kokeiden hyväksytyt ajoeläimet vaihtelevat sen mukaan, missä päin maata kokeita pidetään. Tämäkin voi olla tietyissä olosuhteissa käyttökelpoinen ratkaisu. Omalta osaltani haluaisin kuitenkin järjestön koko jäsenistön tasolla tehtävää päätöstä siitä, miten jatkossa halutaan menetellä.

Tässä poikkeuksellisen pitkässä puheenjohtajan blogipuheenvuorossa olen halunnut tuoda kevään muutosten myötä esiin tulevia kysymyksiä yleiseen keskusteluun jo tässä vaiheessa. Järjestön seuraava Dreeveri-lehti ilmestyy vasta elokuussa, jolloin ratkaisuissa tulisi olla jo pitkällä. Peräänkuulutan siis vielä kertaalleen sääntö- ja koulutustoimikunnan ulostuloa ja ryhtymistä asioista keskustelemisen veturiksi.

Koska tätä blogia ei ole tarkoitettu keskustelufoorumiksi, pyydän lukijoiden siirtyvän käymään asioita koskevaa keskustelua ensi sijassa Suomen Dreeverijärjestön Facebook-sivuille. Mikäli tähän ei ole mahdollisuuksia, palautetta minulle voi toki antaa myös tämän blogin Yhteydenotto-toiminnon kautta.

Hyvää juhannusta ja kesän jatkoa koko dreeveriväelle!

Kennelliitto vahvisti sorkkaeläimet sallituiksi DRAJ-ajoeläimiksi myös manner-Suomessa

Suomen Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunta vahvisti 5.6.2019 pitämässään kokouksessa Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen tekemän esityksen mukaisesti aikaisemmin sallittujen dreeverien ajokokeiden ajoeläinten (jänis, kettu sekä alppienajokoirille villisika) tuomariohjeen täydennyksen siten, että sallittuja ajoeläimiä koko Suomessa ovat dreeverille jänis, kettu, kuusipeura, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Lisäksi sallittu ajoeläin alppienajokoiralle ja Suomen Bassetkerhon roduille on koko koekauden mittaisissa kokeissa villisika.

Vaikka dreeverien ajokokeiden tuomariohjeissa luvallisiksi ajoeläimiksi määritetäänkin myös kuusipeura, valkohäntäpeura ja metsäkauris, tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että jatkossa dreeveri voisi ja saisi ajaa kokeessa kaikkia näitä tuomariohjeissa sallituiksi mainittuja ajoeläimiä. Asiaan liittyy useita metsästyslakiin ja -asetukseen liittyviä lupasäännöksiä, joita muun muassa kokeiden järjestäjät joutuvat ottamaan huomioon ottaessaan vastaan kokeisiin ilmoittautumisia.

Lähiaikoina järjestön sääntö- ja koulutustoimikunta tulee tiedottamaan jäsenistölle, millaisia uusia tilanteita kokeiden järjestäjille, koiranohjaajille ja koetuomareille voi tulla eteen nyt voimaan tulleiden säännösten myötä. Myös tässä blogissa käsittelen niitä uusia asioita, joita tämä pitkään odotettu ”sorkkaeläinuudistus” tuo myötään.

Suomen Dreeverijärjestö ry:n blogi avattu

Tämä Suomen Dreeverijärjestö ry:n blogi on tarkoitettu täydentämään Dreeveri-lehteä jäsenistön yleisenä ja nopeana viestintäkanavana. Tällä foorumilla ei ole tarkoitus käydä erilaisia dreeverirotua koskevia keskusteluja. Sellaisia varten on olemassa muiden muassa rotujärjestön viralliset Facebook-sivut osoitteessa https://www.facebook.com/groups/299512710204378/. Tämä blogi on tarkoitettu ensi sijassa järjestön puheenjohtajalle/Dreeveri-lehden päätoimittajalle painettua lehteä nopeammaksi kanavaksi saada yhteyttä jäsenistöön silloin, kun lehden ilmestymisaika asettaa rajoituksia nopealle tiedonkululle.

Tervetuloa lukemaan Dreeveri-blogia!